Näin parannat vuokrakotisi turvallisuutta - lue asiantuntijan vinkit!

Suurin osa vammaan johtavista tapaturmista sattuu kotioloissa. Jo pienillä teoilla voi parantaa kodin turvallisuutta. Haastattelimme asiantuntijoita ja kokosimme vinkkejä, miten voit tehdä kodistasi turvallisemman paikan asua.

Kodin turvallisuuteen keskittyessä kannattaa aloittaa riskien kartoituksella ja miettiä, mitkä ovat kodin mahdollisia vaaranpaikkoja.

– Murtautuminen, tulipalot ja vesivahingot ovat yleisimmät kodin vahingot. Näitä kaikkia voi valvoa hälytysjärjestelmillä, mutta tärkein kodin turvallisuutta edistävä asia on kuitenkin maalaisjärki, Realian yhteistyökumppanin Securitaksen asiakaspalvelupäällikkö Pekka Topp kertoo.

Realia Managementin tekninen isännöitsijä Pertti Laari on samaa mieltä siitä, että vuokralainen voi lisätä kodin turvallisuutta jo hyvin yksinkertaisilla keinoilla.

– Ovet kannattaa pitää lukittuna aina, sillä varas voi tulla sisään lyhyessäkin ajassa. Lisäksi ikkunat kannattaa sulkea, kun lähtee pidemmäksi aikaa pois kotoa. Kellarikomeroon ei kannata jättää arvokasta tavaraa näkyville ja sen kunto kannattaa tarkistaa tasaisin väliajoin; joskus asukas on joutunut varkauden kohteeksi eikä ole osannut sanoa edes kuukautta, milloin murto on mahdollisesti tapahtunut, Laari kertoo.

Palovaroittimet ja sammutusvälineiden hankinta aina vuokralaisen vastuulla

Jokaisessa asunnossa on oltava yksi palovaroitin 60 neliömetriä kohden. Vaikka asunnossa olisi palovaroitin valmiina vuokranantajan puolesta, on sen toimivuudesta huolehtiminen aina asukkaan vastuulla.

– Ihmiset eivät yleensä testaa palovaroittimien toimivuutta säännöllisesti, vaikka se tulisi tehdä kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Palovaroittimen paristo tulisi vaihtaa vähintään kolmen vuoden välein, sanoo Topp.

Myös alkusammutusvälineiden hankinta on vuokralaisen vastuulla. Sammutuspeitettä kannattaa säilyttää keittiön lähistöllä, jolloin rasvapalon sattuessa se on nopeasti käsillä. Kotiin voi myös hankkia palosammuttimen, mutta sammutusvälineen huoltaminen pitää muistaa tehdä tasaisin väliajoin.

– Yleiset hätänumerot kannattaa pitää näkyvillä. Vaikka ne ovat helppoja, voivat ne hätätilanteessa unohtua. Ihmisillä on taipumus soittaa hätätilanteessa läheisilleen – usein saatetaan soittaa omaiselle ja kertoa tapahtuneesta, vaikka tosiasiassa pitäisi soittaa ambulanssi tai palokunta paikalle, kertoo Topp.

Tarkkuutta sähkölaitteiden käyttöön

Yleisimmin tulipalot ovat lähtöisin erilaisista koneista, kuten pesukoneista tai liesistä. Astianpesukoneet ovat taas tyypillisiä vesivahingon aiheuttajia. Vesihanojen tulisikin olla aina suljettuina, kun ei käytä pesukoneita ja pois muuttaessa vesihanat tulisi tulpata asianmukaisesti.

– Sähkölaitteiden ei tulisi olla käynnissä, kun ei ole kotona. On tyypillistä, että ihmiset jättävät esimerkiksi pesukoneen päälle, kun poistuvat itse asunnosta. Näin ei tulisi ikinä tehdä, neuvoo Topp.

Kattava kotivakuutus on äärimmäisen tärkeä, mutta vesivahingon sattuessa laajakaan vakuutus ei välttämättä korvaa kaikkia vahinkoja, jos vahingon katsotaan johtuvan omasta huolimattomuudesta. Näin voi käydä, jos on vaikka jättänyt astianpesukoneen vesihanan päälle mökkiviikonlopuksi tai lähtenyt asunnosta koneen ollessa vielä päällä.

– Siivotessa kannattaa pyyhkiä pölyt myös sähkölaitteista ja tasaisin väliajoin putsata jääkaappien ja pesukoneiden taustat. Heiluvia sähkökatkaisimia tai pistorasioita ei saa korjata itse, vaan niistä tulee tehdä ilmoitus huoltoyhtiöön. Yleisesti sähkölaitteet kannattaa ottaa irti seinästä, kun lähtee kotoa pitemmäksi aikaa, Laari kertoo.

Jos asunnossa kuitenkin tapahtuu vahinko, on siitä ilmoitettava välittömästi isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle sekä vuokranantajalle

– Vuokralaisella on ilmoittamisvelvollisuus, Laari muistuttaa.

Suurin osa tapaturmista sattuu kotona

Neljä viidestä vammaan johtaneesta tapaturmasta sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Kodeissa sattuu vuosittain yli 300 000 tapaturmaa. Tyypillisesti vamma sattuu kaatumisten, liukastumisten tai putoamisten seurauksena.

– Kun kodin pitää siistinä ja kulkuväylät puhtaina tavaroista ja johdoista, ei kompastumisia tapahdu yhtä helposti. Keittiöjakkara on yksi tyypillinen vaaranpaikka ja sen kanssa kannattaa olla varovainen. Pyykin kuivaaminen saunassa on ehdottomasti kielletty, koska vaatteet voivat leijailla kiukaan päälle kaukaakin, muistuttaa Laari.

Lapsiperheissä kannattaa olla erityisen huolellinen miettiessä kodin turvallisuutta. Pienten lasten kanssa kannattaakin kartoittaa kodin riskit pikkulapsen perspektiivistä: laskeutua nelinkontin ja katsoa, mitä kiinnostavaa voi osua lapsen silmiin.

Esimerkiksi myrkytysvaaraa voi pienentää pitämällä kemikaalit ja lääkkeet omissa pakkauksissaan ja lapsen ulottumattomissa. Tulitikut sekä pienet, hengitysteitä tukkivat esineet ja muovipussit kannattaa säilyttää myös poissa lapsen käsistä. Kuumat, terävät ja painavat esineet kannattaa siirtää turvalliseen paikkaan. Lasten yleisin palovamman syy on kuuma neste.

– Vahingot tapahtuvat usein yllättäen, joten etukäteen voi varautua miettimällä, miten vaaratilanteessa toimisi. Asiasta voi vaikka jutella perheen tai naapurien kanssa, Laari sanoo.

Kun puhutaan turvallisesta kodista, erilaisia turvatoimia on valtavasti. Turvallisen kodin perusvarustus on kuitenkin hyvin yksinkertainen.

– Toimiva palovaroitin, alkusammutusvälineistö ja ensiapulaukku. Kun kodista löytyvät nämä perusteet, pääsee sillä jo hyvin pitkälle, Topp summaa.

 

Lue lisää artikkeleitamme vuokralaisille TÄÄLTÄ.

 

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:                                            

Vuokralaisen muistilista loman ajalle

Vuokra-asunnon hoito – mikä kuuluu vuokralaiselle ja mikä vuokranantajalle?

Milloin vuokranantaja voi olla vastuussa vuokralaiselle aiheutuneesta vahingosta?

Sisäänmuuttajan muistilista – asiantuntijan vinkit uuteen vuokra-asuntoon muuttavalle